Arkun äärellä voi lausua lyhyen jäähyväisen, kiitoksen tai muistolauseen, esimerkiksi: ”Kiitos yhteisistä vuosista” tai ”Muistan sinut lämmöllä.” Omaisille puolestaan voi sanoa: ”Lämmin osanottoni” tai ”Olen pahoillani menetyksestänne.” Kukkien laskemisen yhteydessä on tavallista sanoa lyhyet muistosanat, mutta myös hiljainen kunnioituksen osoittaminen on mahdollista.
Hautajaisissa ei tarvitse löytää täydellisiä sanoja. Lyhyt ja omalta tuntuva ilmaisu riittää. Tässä artikkelissa kerromme, mitä arkun äärellä ja omaisille voi sanoa, miten muistopuheen voi valmistella ja kuinka surevaa voi tukea hautajaisten jälkeen.
Kukkia laskettaessa voi lukea kukkalaitteen korttiin tai nauhaan kirjoitetun muistolauseen. Myös itse kirjoitettu lyhyt jäähyväinen sopii tilanteeseen. Hautaustoimisto Ikäheimon verkkosivuilla on muistolauseita, joista voi etsiä sopivaa vaihtoehtoa.
Voit sanoa esimerkiksi:
Sanat voi valita oman ja vainajan suhteen mukaan. Niiden ei tarvitse olla runollisia tai juhlavia. Myös lyhyt kiitos voi kertoa siitä, mitä vainaja merkitsi sinulle.
Jos et halua tai pysty puhumaan, voit laskea kukat hiljaisesti. Tilaisuuden kulusta ja kukkien laskemisen käytännöistä voi kysyä etukäteen hautaustoimistolta tai tilaisuuden toimittajalta.
Osanotto osoitetaan omaisille. Sen tarkoitus on ilmaista myötätuntoa menetyksen johdosta. Se voi olla vain muutaman sanan mittainen: ”Lämmin osanottoni.”
Muistolause tai lyhyet muistosanat kunnioittavat vainajan muistoa. Ne voidaan lausua esimerkiksi kukkia laskettaessa. Muistolause voi olla runon säe, henkilökohtainen jäähyväinen tai lyhyt kiitos.
Muistopuhe on pidempi puheenvuoro, jossa kerrotaan vainajan elämästä, luonteesta tai yhteisistä kokemuksista. Muistopuheita pidetään usein muistotilaisuudessa. Siellä voidaan myös lukea adresseja, mutta ohjelma sovitaan omaisten toiveiden mukaan.
Näiden ilmaisujen rajat eivät ole ehdottomia: sanaa ”muistosanat” käytetään sekä lyhyestä tervehdyksestä että pidemmästä puheenvuorosta. Käytännössä tärkeintä on tietää, millainen puheenvuoro tilaisuuteen on suunniteltu.
Omaisille voi esittää osanoton lyhyesti ja rauhallisesti. Sopivia ilmaisuja ovat esimerkiksi:
Jos tunsit vainajan, voit kertoa lyhyesti, mitä hän merkitsi sinulle: ”Hänen ystävällisyytensä jäi mieleeni” tai ”Olen kiitollinen siitä, että sain tuntea hänet.” Kerro vain asioita, jotka tuntuvat sinusta tosilta.
Surevan kohtaamisessa kuunteleminen ja läsnäolo ovat keskeisiä. Surua ei tarvitse yrittää selittää tai poistaa lohduttavalla lauseella.
Halaus tai kädenpuristus voi tuntua luontevalta, jos se sopii suhteeseenne ja omainen ottaa sen vastaan. Kosketusta ei kuitenkaan tarvitse käyttää osanoton osoittamiseen. Rauhallinen tervehdys ja muutama sana riittävät.
Jos sopivia sanoja ei löydy, sen voi sanoa suoraan: ”En oikein löydä sanoja, mutta haluan ottaa osaa.” Läheiselle voi myös sanoa: ”Olen tässä, jos haluat puhua.”
Hiljaisuutta ei tarvitse täyttää. Anna toiselle mahdollisuus kertoa tunteistaan tai olla puhumatta. Surevien tarpeet vaihtelevat, eikä kaikilta voi odottaa samanlaista reaktiota.
Voit myös jakaa lyhyen, tilanteeseen sopivan muiston vainajasta. Esimerkiksi ”Muistan edelleen, kuinka lämpimästi hän otti minut vastaan” kertoo yhteisestä kokemuksesta ilman, että yrität määritellä omaisen surua.
Sovi muistopuheesta etukäteen omaisten tai tilaisuuden järjestäjän kanssa. Pidempi puhe sopii usein muistotilaisuuteen. Jos puheenvuoro halutaan pitää siunaus- tai jäähyväistilaisuudessa, sen paikka ja pituus on hyvä sopia tilaisuuden toimittajan kanssa.
Muistopuheen voi rakentaa kolmesta osasta:
Muutaman minuutin puhe voi olla sopiva, mutta yleispätevää aikarajaa ei ole. Pituus kannattaa sovittaa tilaisuuden ohjelmaan ja muiden puheenvuorojen määrään.
Kirjoita puhe paperille ja harjoittele se ääneen. Voit lukea tekstin suoraan, pitää taukoja tai pyytää toista henkilöä lukemaan sen puolestasi. Äänen murtuminen tai itku ei tee puheesta epäonnistunutta.
Valitse muistoja, jotka sopivat jaettaviksi kuulijoiden kanssa. Vältä yksityisiä tai arkaluonteisia asioita, joiden kertomiseen ei ole lupaa.
Vältä ilmaisuja, jotka voivat vähätellä menetystä tai asettaa surulle aikataulun. Esimerkiksi ”Aika parantaa”, ”Sinun täytyy olla vahva” tai ”Vuoden päästä helpottaa” voivat hyvistä tarkoituksista huolimatta tuntua raskailta. Älä myöskään oleta tietäväsi tarkalleen, miltä toisesta tuntuu.
Lauseiden merkitys riippuu tilanteesta ja ihmisestä. Esimerkiksi ajatus vainajan pääsemisestä parempaan paikkaan voi lohduttaa yhteisen vakaumuksen pohjalta, mutta sitä ei kannata olettaa kaikille sopivaksi.
Pitkästä elämästä voi puhua lämpimänä muistona. Jos sen sijaan sanoo ”Hänhän eli pitkän elämän” vastauksena omaisen suruun, ilmaisu voi kuulostaa siltä, ettei menetys saisi tuntua raskaalta.
Älä painosta omaista kertomaan kuoleman yksityiskohdista, työelämään palaamisesta tai perintöasioista. Jos hän itse ottaa käytännön asiat puheeksi, voit kuunnella ja tarjota apua.
Yhteydenpitoa kannattaa jatkaa myös hautajaisten jälkeen. Viesti, puhelu tai kutsu yhteiselle kävelylle voi kertoa, että olet edelleen rinnalla. Surevien muistaminen hautajaisten jälkeen on tärkeää.
Tarjoa apua konkreettisesti ja anna toiselle mahdollisuus kieltäytyä. Voit kysyä esimerkiksi: ”Sopisiko, että toisin ruokaa torstaina?” tai ”Haluaisitko seuraa kauppareissulle?” Sovi vierailuista etukäteen.
Vainajan syntymäpäivänä tai kuolinpäivän lähestyessä voi lähettää lyhyen viestin: ”Muistan häntä tänään ja ajattelen sinua.” Huomioi kuitenkin omaisen toiveet ja se, millainen yhteydenpito tuntuu hänestä hyvältä.
Hautajaisjärjestelyihin liittyvissä kysymyksissä me Hautaustoimisto Ikäheimossa autamme omaisia kiireettömästi ja heidän toiveitaan kunnioittaen. Voimme auttaa myös kukkatervehdysten ja hautajaisten palvelujen kanssa sekä tilaisuuden käytännön järjestelyjen kanssa.
Ota yhteyttä Hautaustoimisto Ikäheimoon, niin suunnittelemme yhdessä toiveidenne mukaiset järjestelyt.
