Läheisensä menettäminen on vaikea hetki. Surun keskellä voi olla hankalaa ryhtyä hoitamaan tarvittavia virka-asioita ja hautajaisjärjestelyjä, ja esimerkiksi hankittavien asiakirjojen määrä voi helposti yllättää. Olemme koonneet tähän kirjoitukseen tarkempia ohjeita ja kuvauksia virkatodistuksesta, kuolintodistuksesta sekä hautausluvasta.

Virkatodistus

Virkatodistuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jossa on listattu tarkasti menehtyneen henkilötiedot. Sukuselvitysmuotoisessa virkatodistuksessa ilmeneviin tietoihin kuuluvat muun muassa tarkat nimitiedot, syntymäpaikka ja -aika, kuolinpaikka ja -aika, sekä lähimmät sukulaisuussuhteet ja muut omaiset. Virkatodistus on erittäin tärkeä asiakirja, sillä ilman sitä ei voida laatia perunkirjoitusta. Omaiset tarvitsevat virkatodistusta myös useiden virastoasioiden hoitamiseen: pankit ja vakuutusyhtiöt vaativat virkatodistuksen esittämistä, samoin sitä voi tarvita esimerkiksi vuokra-asunnon irtisanomiseen.

Virkatodistus hankitaan rekisteriviranomaiselta, joka on joko menehtyneen seurakunta tai vaihtoehtoisesti Digi- ja väestötietovirasto. Hankkimisprosessi kannattaa laittaa käyntiin mahdollisimman pian omaisen kuoleman jälkeen, sillä todistuksen saamisessa voi kestää jopa useita viikkoja. Virkatodistuksen toimitusaika riippuu rekisteriviranomaisen työruuhkan määrästä, mutta siihen voi vaikuttaa myös vaikkapa omaisten määrä, sillä heidän henkilötietonsa tulee selvittää virkatodistusta varten. Tarvittavien asiakirjojen toimittamista saattaa hidastaa myös se, jos omaisia asuu ulkomailla.

Kuolintodistus

Kuolintodistus on asiakirja, jossa vainaja todennetaan kuolleeksi ja josta selviää tämän kuolinsyy. Kuolintodistuksen kirjoittaa menehtynyttä viimeksi hoitanut lääkäri, mikäli kuolema on johtunut suoraan sairaudesta, tai oikeuslääkäri mikäli menehtyneelle tulee tehdä oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys. Jälkimmäinen selvitys tehdään silloin, kun kuoleman ei tiedetä johtuneen suoraan sairaudesta, tai kuolemaan on johtanut tapaturma, hoitotoimenpide tai jokin muu yllättävä seikka. Joissakin tapauksissa voidaan myös tehdä lääketieteellinen ruumiinavaus. Tämä suoritetaan lääketieteellisestä syystä vainajan lähimmän omaisen tai muuten läheisen henkilön suostumuksella tai heidän pyynnöstään.

Todistuksen laadusta riippumatta sitä ei kirjoiteta ennen kuin kaikki tarvittavat tutkimukset kuolemansyyn selvittämiseksi on tehty. Tapauksesta riippuen kuolintodistuksen saamisessa voi kestää jopa useita kuukausia. Kuolintodistusta ei kuitenkaan tarvita juoksevien asioiden hoitamiseen.

Hautauslupa

Hautauslupa on asiakirja, joka nimensä mukaisesti antaa oikeuden menehtyneen hautaamiseen. Lupa toimitetaan sille seurakunnalle, jonka hautausmaalle vainaja haudataan. Hautauslupa tulee esittää myös krematoriolle, mikäli vainaja tuhkataan.

Hautauslupa myönnetään lähtökohtaisesti kuolintodistuksen yhteydessä, sen laatineen lääkärin toimesta. Mikäli kuolinsyytutkimukset viivästyvät, voidaan hautauslupa myöntää jo ennakkoon, jotta hautajaiset voidaan suorittaa. Hautauslupaa ei kuitenkaan tarvita esimerkiksi siunausaika- ja hautapaikkavarauksia varten, joten hautajaisjärjestelyjä on mahdollista tehdä jo ennen hautausluvan saapumista. Lupaa ei myöskään tarvita vainajan virastoasioiden hoitoon, vaan kyseessä on puhtaasti hautaamiseen liittyvä asiakirja.

Muistettavaa on paljon, me autamme

Pelkästään hankittavia asiakirjoja on menehtyneen omaisilla lukuisia, puhumattakaan muista järjestettävistä asioista. Lain vaatimat tapahtumat, kuten perunkirjoitus on järjestettävä, mutta lisäksi hoidettavana on paljon pieniä toimia, ihan jo vaikkapa menehtyneen lehtitilausten peruuttamisesta lähtien.

Olemme koonneet sivuillemme omaisten muistilistan, joka voi helpottaa asioiden jäsentelyä surun keskellä. Listastamme löytyy myös hautajaisten järjestelyissä huomioon otettavia asioita. Lista löytyy täältä.

Meiltä saa apua ja neuvoja myös kasvotusten. Hautajaisjärjestelyjen lisäksi opastamme käytännön asioiden hoitamisessa, ja pystymme myös halutessa tekemään osan näistä toimenpiteistä omaisen puolestakin.